Tänä vuonna heinäkuun alkupuoli on ollut minun mielestäni aivan mahtava. Sellaisia +20 päiviä, ja kerran viikossa vähän sadettakin. Puutarhuri kiittää. En pidä helteistä yhtään.
Tänä vuonna ensimmäistä kertaa lumpeemme kukkii! Siihen meni neljä vuotta, ja olin jo unohtanut koko lumpeet.
Muuten jouduin hieman järjestelemään allasaluetta uudelleen. Viime talvi vei osan jättipoimulehdistä, etualan pikkukurjenmiekat olivat kitukasvuisina toisin kun kivien välistä pilkottavat rikkaruohot. Vielä pitäisi kaivaa tuo valtaisa keltakurjenmiekkapöheikkö ylös jakamista varten. Kerran koitin ja jäi yrittämisen tasolle. Se painaa varmaan 50 kiloa.
Olen päättänyt hieman selkeyttää tätä kasviryhmää. Istutan etualalla pinkkiniä kukkivaa isonittyhumala uuden pläntin tuohon pikkuisen kuunliljan tilalle. Myös keltaisena kukkivaa tarha-alpi Alexandraa voisi istuttaa toisen ryhmän.
Etualalla jalopähkämö lopettelee kukintaa. Kissanminttu komeana. Harmaalehtinen kasvi on villanukkajäkkärä, jonka takana pilkistää tarha-alpi.
Pihan keskiympyrässä ovat ainoat pihalleni kelpuuttamani havut. Tänään tosin yllätin itseni, kun puutarhamyymälässä oli hyvännäköisiä havuja tarjouksessa. Mutta en osaa havuja mihinkään laittaa.
Kärhöt aloittavat. Tässä Aljonushka kirjosalvian kera.
Ruukussa nämä ihanuudet. Ashva ja Apollonia.
Arabella aloittelee.
Kesäkukkaruukussa amppelirusokki ja orvokki.
Nämä vaaleanpunaisen palavanrakkauden taimet ovat perennakasvattelujen tulosta. Vasta kolmantena tai neljäntenä kesänään niillä alkaa olla kokoa. Aika kiva on.
Tuntematon kellokukka
Ritarinkannukset saivat kokoa tänäkin kesänä.
Varjolilja lähettää terveisiä Mirjalle!
Matala dahlia on kiitollinen kukkija. Kyllä ne vain paremmin kukkivat maassa kuin suuressakaan ruukussa.
Ihania kuvia ihanasta puutarhasta
Olen ihan kade noista kunnon kohopenkeistä ja kivireunuksista 
Kellokukka näyttää Herttakellolta, minullakin on sitä
Moikka!
Ehkä etuna on tämä oma tuotanto. Eli olen lätännyt joka penkkiin pohjille kyllä reilusti hepan turvelantaa ja huonoksi menneitä heiniä. Mutta täältä sitä aina saa hakea. Juuri vein homehtuneita heinäpaaleja metsään ja säälittelin kun niitä olisi niin helppo kuljettaa. Kävisi puutarhaihmisille hyvin katteeksi tai penkin pohjille.. Haluaisin itsekin taas perustaa tuollaisen korkean kivillä reunustetun kohopenkin, mutta ei ole enää isoja kiviä.
Monta ihanaa kasvia ja kuvaa! Ihastuin heti vaaleanpunaiseen palavaan rakkauteen, vaikka olen luullut että palava rakkaus olisi niitä harvinaisia kasveja, joista en erityisemmin pidä. Väri näyttää vaikuttavan paljon. Keskiympyrän vuorimännyt sopivat hyvin paikalleen. Kissanminttu taitaa olla eri kuin kollinminttu. Minulla on kollinminttu, mutta lehdet on aina aika paljon rei’illä ja kukittuaan se on ruma. Oiskohan kissanminttu parempi? Ihanan värinen se on.