Kesän 2016 kesäkukkaistuttelut

Tänä kesänä pääsosissa kesäkukkaruukuissani ovat orvokit. Istuttelin niitä tammi-, helmi- ja maaliskuussa oikein urakalla ja tungin keväällä joka paikkaan.  (Täällä on ylistys orvokeille.) Osassa ruukkuja orvokit ovat säilyneet loistavassa kunnossa elokuuhun saakka, osassa hieman heikommin, mutta olen saanut kuitenkin kaikki orvokki-istutukset elvyttelyllä pysymään kohtuullisen näköisinä. Röntyisiksi kasvanneita olen leikannut heinäkuusta alkaen sieltä täältä noin kymmensenttisiksi, parissa viikossa nämä “rönsyt” kukkivat uudelleen tiiviimmin. Orvokeiden hyvänä pysymisestä ei voi puhua muistuttamatta nyppimisen tärkeydestä. Sitä teen viikottain ja koko ajan. Lannoitan kaikkia ruukussa kasvavia kesäkukkia noin kerran viikossa vaaleanpunaisella kastelulannoitteella.

Kylvin keväälä aika paljo tarhakukonkannusta. Se rönsyilee ja on aika “röntyisen” näköinen muutenkin, mutta sopii siitä huolimatta  elokuisiin “sekametelisoppapenkkeihin” Mitenkään ryhdikästä tästä kasvista ei saa.

Alkukesän orvokkiruukku

Korkeassa ruukussa kärhö sekä kirjavalehtistä mäkimeiramia, petunia sekä joku minttu.

Pelargoneja, kirjavaa ja limenväristä mäkimeiramia ja yksi kesädaalia tässä paahteisen paikan ruukussa.

Orvokkeja ja petunioita etuoven terassilla elokuussa.

Hopeaputous, lankaköynnös, keijunmekko ja lumihiutale. Itse kasvatettu heliotrooppi kasvaa tänäkin vuonna vain korkeutta. Kukinnoilla ei voi kehua, missä lie vika… Vai onko niin, että tämä on heliotroopin luonnollinen kasvumuoto. Myymälöistä ostetut ovat saaneet kasvunsääteitä ja ovat siksi matalia ja tuuheakukintoisia.

Kesäpäivänhattu on syyspenkkien piristys. Olen tajunnut viime vuosina istuttaa niitä sinne tänne penkkien keskelle. Ovat monta viikkoa ihan onnettoman näköisiä, joten ne on parasta vain unohtaa alkukesäksi. Syyskesällä ne kyllä palkitsevat senkin edestä.

Alla olevassa kuvassa toinen suosikkini, joka antaa myös odotuttaa näyttävyyttään elokuuhun saakka. Koristeheinä Pony tails.

Tässä ruukussa kerrottua petuniaa, koristeheinä Pony Tails ja punertavaa sinitähtöstä.

Sain ystävältäni Heliltä tänä vuonna jättiverbenan siementaimia, jotka hänellä itivät yli odotusten. Itselläni kahden yrityksen saldo on nolla siementä.

Myös tämä jo kolmatta kesää pihalle istuttamani kesäkukkaihanuus Monarda Hybrida oli tänä vuonna jostain syystä vaikeasti idätettävä.  Kylvin kokoaisen viime vuodesta jääneen pussillisen eikä suostunut itämään. Tuoreesta pussillisesta sain nämä 4-5 tainta.

Mökinihmekukka. Enpä tiedä mitä mieltä olen. Ostin porkkanannäköiset mustat  pötkylät puutarhamessuilta maaliskuussa ja istutin ne huhtikuussa ruukkuihin. Siellä ne lähtivät hitaasti kasvamaan. Kesäkuun lopussa iskin taimet maahan, ja ne rehevöityivät melkein metrisiksi pensaiksi. Kukkia on paljon, mutta jotenkin tämä puska on kuitenkin mitättömän näköinen.

Moneen vuoteen en ole kylvänyt krassia. Nyt muistan miksi. On kyllä liian voimakaat värit minun penkkeihini. Olisikohan krassia jossain hieman hillitymmässä värissä.

Tässä näkymässä silmä lepää. Kirjosalviaa ja koristeheinä Pony Tails. Viimeksi mainittu kimaltelee illan viimeisissä auringonsäteissä.