Olen aina ihaillut kärhöjä suuresti, mutta minulla on ollut niiden kanssa paljon hankaluuksia (Täällä kaikki hankitut ja meneteyt). Monia taimia on kokonaan kuollut, mutta vielä suurempi ongelma on ollut kitulias kasvu ja niukka kukinta. Olen pähkäillyt missä vika, olenhan tehnyt kaiken oikein. Valinnut kärhöjä, joiden pitäisi vaivatta selviytyä Ia vyöhykkeellä. Kaivanut ison syvän kuopan kohopenkkiin ja istuttanut kärhön syvälle. Lannoitettakin olen kuopan pohjalle laittanut runsaasti.
Tänä vuonna olen ilmeisesti vähän kuin vahingossa tajunnut hoitaa kärhöjäni oikein. Keväällä hakkasin rautakangella kuoppia kärhöjen juurelle ja tungin kuoppiin noin litran kanankakkaraetta per taimi. Aikaisempina vuosina olen lannoittanut vain pintaa. Superkuivan kesän vuoksi olen myös joutunut kastelemaan kärhöjäni (aiemmin taivaalta tullut vettä) Ilmeisesti se, että kerran viikossa kärhöt saavat 30-40 litraa vettä tyvelleen sitten auttaa niin että vesi menee todella kärhön juurille saakka. Ilmeisemmin syvälle istututtaminen on aiheuttanut sen, että taivaalta tuleva vesi tai pinnalle heitellyt lannoitteet eivät pääse kärhön juurille saakka.
Tässä C. viticella Aotearoa. Kärhö on noin nelivuotias. Olen välillä hieman sekoillut kärhöjen kanssa, joten täyttä varmuutta lajikkeesta en pysty sanomaan 
kuva 1 Aotearoa aloittelee kukintaa heinäkuun alussa 2018
Ja täydessä kukassa viikon päästä
Tiukukärhö Aljonushka, jonka olen istuttanut roikkumaan ja rotkottamaan vapaasti ison kohopenkin kivireunusta varten. Aljonushka kukkii noin heinäkuun alusta alkaen.
Tässä on Arabella, johon ihastuin avoimissa puutarhoissa käytyäni. Arabella on myös tiukukärhö. Se jää melko matalaksi eikä kiipeä tukea pisin. Tämän vuoksi se pitää asetella kasvamaan tukevaa kehikkoa vasten. Oma Arabellani on pihan kuumimmassa penkissä, jossa auringon paahde ei ole ehkä eduksi sen väreille. Olen kyllä istuttanut pari pikkutaimea varjoisempaankin paikkaan, mutta niissä oli tänä vuonna vain pari kolme kukkaa.
Arabellakin kukkii melko varhain, tänä vuonna jo juhannuksesta lähtien.
Oi ei.. Yläkuvan Hagley Hybrid ja sen kaverina kasvava Mr President (?). Kuinka ilahtunut tänä vuonna olinkaan, että nämä loistokärhöt vihdoin lähtivät kunnolla kasvuun. Ne ovat jääneet rehevien pystykissanminttujen sekaan, mutta alku näytti hyvältä. Sitten juuri ennen kukintaa kärhön lehtiä ruskistui. En tiedä miksi. Pelästyin, että nyt iski lakastumistauti. No, kärhöt eivät kuolleet, mutta ei niiden kukinnallakaan nyt kehua voi. Hagley Hybrid teki noin 10 kukkaa ja mr. President viisi. Kukinta ajoittui heinäkuun puoliväliin.
Tämä on tiukukärhö Juuli. Se on alppikärhöjen jälkeen aikaisin kukkimaan alkava noin puolitoistametrinen kärhö. Ilta-auringossa värisävyt ovat vääristyneet.
Tässä pihan keskipenkissä on monta kärhöä. Ainakin olen istuttanu siihen Jenny Caddick- nimisen viinikärhön ja loistokärhö Jackmanniin. Voi olla jotain muutakin :-) Nämä aloittelevat heinäkuun puolivälin tienoilla. Ensimmäinen kuva heinäkuun alusta.
The president -kärhön kanssa on minullakin ollut ongelmia. Sen kasvupaikka on kuiva ja paahteinen, mutta se näyttäisi upealta kiipeillessään rungollisen siperianhernepensaan päällä. Täytyypä kokeilla ohjeitasi, jospa kolmas kärhö menestyisi paikalla paremmin.