Seuraavassa lempikasvejani ja perustelu niille:
Kevät on lempivuodenaikani, vaikka samalla tuskailen miten hitaasti lumet sulavat jne. Silti nimeän kaikki sipulikasvit lempikasveikseni.
Kesäpikkusydän on suosikkini, koska se versoo ja kukkii niin aikaisin keväällä ja on ihanan kaunis. Ihmeellistä kyllä, keskikesällä tämä ei enää ole niin sykähdyttävä ollenkaan, vaikka kukkiikin.
Syreeni Maailman ihanin tuoksu, kauniit lehdet. Muistuu mamin piha ja lapsuus mieleen
Orvokki: aikainen, sievä, monimuotoinen ja tykkään kuihtuneiden kukintojen nyppimisestä (!)
Hortensiat minä olen pitänyt niistä aina, vaikka ne nyt juuri ovatkin suurinta hottia. Lehdistö on rehevä, lehdet kauniinvihreät ja kauniinmuotoiset ja kukinta ihastuttava. Minulla on pihallani kolme syyshortensiaa, seitsemän pallohortensiaa, kolme mustilanhortensiaa ja yksi jalohortensia. Niin ja köynnöshortensia.
Iisoppi Ihana, kaunis sininen ja helppo kasvattaa. Vaikka onkin maustekasvi, en ole kasvissyöjänä sitä osannut mihinkään käyttää (lihan mauste?)
Kaunopunahattu Komeaakin komeampi kukinta
Komeameamaksaruoho ryhdikäs ja kaunis koko kesän, vaikka kukinta onkin makuuni niin myöhään, että kaikki vieruskasvit ovat jo ränsistyneet.
Ja sitten ne kaksi inhokkia: kuunliljat ja ruusut. Kuunliljat ovat mielestäni hautakukkia. En tiedä johtuuko siitä, että niitä on isoisäni haudalla. Kukintakin on niin ruma ja kasvi on etanoiden herkkua. Minun pihalleni ei siis koskaan tule kuunliljoja. Ruusut taas ovat piikikkäitä, niissä on aina jotain tauteja ja tyypilliset ruusun värit eivät ole makuuni (punainen, keltainen, vaaleanpunainen)
Ja jos vähän jatkan, niin en myöskään ole havukasvien ystävä. Vaikka ainavihantia ovatkin, niin omaan puutarhaani en niitä halua. Jotenkin havukasvit ovat mielestäni niin synkän tummanvihreitä.
ps. on mulla n. 200 perenna ja pensastaimen lisäksi kolme marjakuusta ja kaksi kääpiövuorimäntyä sekä ruukussa yksi sinikataja. Mutta jos yrittävät kasvaa yhtään suuremmaksi, eivätkä leikkaamista tottele niin pois joutavat.
Tuoremmmat kommentit